2009-10-03

Äänitekniikkaa kohtuuhinnalla


Minulla oli lapsena etuoikeus saada viettää lukuisia iltoja isäni työpaikalla Suomen Kansallisoopperassa, joka tuolloin toimi nykyisen Aleksanterin teatterin talossa Bulevardilla. Tutuiksi tulivat Straussin Mustalaisparoni, Puccinin Tosca, Kuusiston Muumiooppera, Madetojan Pohjalaisia ja monet muut.

Lavan takana kiinnosti tekniikka, sekä valo- että äänitekniikka. Valotekniikkaa selostivat Orvo Leinonen sekä edesmennyt Simo Järvinen. Ääniguruksi tuli 70-luvun alussa Kari Tiitinen, joka sen ajan näkökulmasta kohtuuhinnalla pisti talon äänitekniikan hyvään kuntoon. Orvo muuten laittoi sitten vähän myöhemmin 80-luvulta alkaen talon tietotekniikan kuntoon.

Kotona meillä oli tuolloin kotikelanauhuri ja halvat mikrofonit. Näillä tehtiin äänityksiä sekä laulu- että pianoesityksistä. Laatu ei ollut kehuttava. Tuolta ajalta jäi kipinä siihen, että joskus vielä voisi itse omilla laitteilla tallentaa ääntä ja ehkä jopa musiikkia vähän parempilaatuisena. Isäni ehti nipin napin nähdä ja kuulla sen, että tämä toteutui. Kun 70-luvulla äänen tallentamiseen tarvittiin parin tuhannen silloisen markan mikrofonit, parin kymmenen tuhannen mikseri ja kymppitonnin kaksiraitakelanauhuri, nykyään samaan tulokseen pääsee 150e mikrofoneilla ja 800e neliraitanauhoittimella. Lisäksi tarvitaan tietokone, mutta sellainen on muutenkin melkein jokaisella.

Onnekseni tallentamisen kohteena on klassinen musiikki ja pienet kokoonpanot. Tällöin mikrofoneja ei tarvita kovin monta, yleensä pärjää neljällä. Jälkikäsittelykin on minimaalista, yleensä miksataan pianon sisämikrofonit kahdella muulla mikrofonilla stereoparina tallannettuun ääneen. Ylipäästösuodatuksella voi ottaa ympäristön pahimmat jytinät pois ja lopputuloksena on kaupallisiin äänityksiin, ainakin live-sellaisiin, verrattava tulos.

Kalustoa on nykyään seuraavasti:
  • Presonus FP10: Käytetään silloin kun 4 mikrofonia ei riitä
  • Edirol R-44: tämän kanssa ei tarvita äänitystilanteessa tietokonetta
  • RØDE NT1-A: Muutama yleiskäyttöinen vähäkohinainen suurikalvoinen kondensaattorimikrofoni
  • AKG C1000S: Ostin näitä pari kappaletta aikoinaan käytettäväksi vanhan äänityslaitteen kanssa, joka ei antanut phantom-sähköä.
  • Jalustoja, kaapeleita, adaptereita ynnä muuta sälää.
Kaapeleissa ja niiden liittimissä ei kannata säästää. Jos ostaa ensin halvat, joutuu ostamaan seuraavaksi ne hyvät. Neutrikin liittimiä saa ostaa kohtuuhinnalla Elfalta ja jos tarvitsee enemmän, kannattaa hankkia suoraan Noretronilta. Liittimien juottamisesta lisää ehkä joskus myöhemmin, kuvien kanssa. Voi ostaa toki myös valmiita kaapeleita liittimineen. Itse tekemällä ei nimittäin pääse kovin hyville tuntipalkoille.

Ei kommentteja: